Seinäjoen Seudun Mobilistit ry

Tervetuloa !

Huomioithan uudet tapahtumat!

Seinäjoen Seudun Mobilistit ry Historiaa

Heinäkuun 1971 Kruunuhäiden kuljetuksissa olleet mobilistit päättivät yhdessä perustaa automobiilikerhon. Perustava kokous järjestettiin 11.10.1971 Seinäjoella hotelli Sorsanpesässä. Paikalla oli 40 paikallista mobilistia, jopa Helsingistä ja Tampereelta osallistujia. Kerhon puheenjohtajaksi valittiin Erkki Pellossaari. Nimeksi valittiin SaHk:n Etelä- Pohjanmaan kerho ry ja se merkittiin yhdistysrekisteriin 14.1.1972. Kesäkuulla 1972 kerho piti vanhojen ajoneuvojen näyttelyn, mobiileja oli yleisön nähtävillä 25 kpl. Innostus oli kovaa ja vuoden 1972 lopussa jäseniä oli jo 45 kpl. Mobilistit osallistuivat Seinäjoella 1973 järjestetyn maatalousnäyttelyn arvovaltaisen vieraan, Presidentti Urho Kekkosen kyyditykseen, seurue kulki kahdeksalla automobiililla.Kerho teki 6.- 15.7.1973 turistibussilla Englantiin ulottuneen euroopan matkan. Kerhojen välistä yhteistyötä aloitettiin kutsumalla Pietarsaaren mobilistit Lappajärvelle ajotapahtumaan. Vuonna 1974 vallinnut energiakriisi heitti varjonsa myös mobiili harrastuksen ylle, mutta kerho järjesti 1.6.1975 SaHk:n valtakunnalliset retkeilyajot, johon osallistui 61 automobiilia. Ensimmäinen kolmen kerhon kokous 1975 osallistujia olivat Seinäjoen, Pietarsaaren ja Vaasan kerho. Kokoukset laajenivat 1985 neljän kerhon kokouksiksi Kokkolan liittyessä mukaan.

Matkoja Ruotsiin on toteutettu vuodesta 1977, matkoja tehtiin vuosittain aina 2000- luvulle asti. Kerholle hankittiin 1976 Jurvasta Chevrolet kuorma-auto, tämä auto myytiin eräälle kerhon jäsenelle. Järvempään palokunnalta kerho osti kaksi paloautoa, Chevrolet vm. 1938 ja 1939, näistä vanhempi miehistöauto kunnostettiin kerhoajotapahtumia varten. Jäsen- ja kalustotietojen kokoaminen tehtiin 1978 kätevästi jäsenmaksujen pankkisiirtolomakkeilla, tiedot sisälsivät ajoneuvojen kunnostusasteen. Jalasjärvellä järjestettyyn autonäyttelyyn 1978 tutustui 500 automobiileista kiinnostunutta henkilöä. Vuonna 1980 kerho järjesti autonäyttelyn, jossa 38 ajoneuvoa. Tapahtumasta painatettiin vielä nykyisinkin retkeilyajojen yhteydessä käytössä olevan tyyppinen ajoneuvojulkaisu. Siitä löytyi mm. 9 kpl autoalan liikkeiden mainoksia.

Valtakunnalliset retkeilyajot kerho järjesti 4.6.1983. Tapahtumaan osallistui rasteilla n. 100 aktiivia. Ajoneuvoja oli n. 140 kpl, joista vanhin vuodelta 1919. Lähtöluettelossa oli todella paljonkaksi ja kolmikymmenluvun autoja, ero nykyisiin retkeilyajoihin on suuri, koska kaluston ikäjakauma on laajentunut ja monipuolistunut. Toki kantti-autojen määrään varmasti vaikuttaa nykyisin ajoneuvojen korjaus ja huolto-osaajien rivien harveneminen, tässäkö syy siihen ettei kaksikymmentä lukuisia näy enää niin paljon tapahtumissa yms. toiminnassa.

Samana vuonna kerho sai tilat kaupungin entisestä vesilaitoksesta, jossa tehtiin satoja talkootunteja tilojen kunnostamiseksi.

Kerhon jäsenmäärä 1984 oli 49 henkeä, seuraavana vuonna jäsenmäärä saatiin nostettua 96 henkilöön, tähän oli syynä puheenjohtajan onnistunut ”piilomobilistien” kartoitus.

Vuonna 1988 jäsenmäärä oli 110. Kerholaisilla 242 ajoneuvoa hallussaan, niistä 52 moottoripyörää, näistä 13 museoajoneuvoa ja 55 automobiilia.

Kahdeksankymmentä luvun nousukausi päättyi lamaan 1990, aika vaikutti alueellamme automyyntiin ja autoliikkeiden toimintaan. Autokannan vanheneminen yleisesti oli huomattavissa. 70- 80 luvun autokalustoa oli katukuvassa runsaasti lähestyttäessä- 90 luvun puoltaväliä.

Kerho teki mielenkiintoisen retken 26.9.1992 Turun sanomien automuseoon ja Paimion paroni automuseoon kokonaisen linja- autollisen voimin, retken aikana siirtymätaipaleilla kuuli mukavia tarinoita autoharrastuksen tiimoilta. Kerhon puheenjohtajana toimi Jussi Antila museoajoneuvotarkastajina Kalervo Myllymäki, Rauno Mäkelä – Lammi ja Matti Erkkola. Museoajoneuvotarkastuksia 58 kpl. Kerhon paloautoa kunnostettiin kaksi kertaa viikossa periaatteella, auto rekisteröitiin 21.5.1992, jonka jälkeen osallistuttiin kunnostetulla paloautolla valtakunnallisiin retkeilyajoihin Vaasassa. Samana vuonna aloitettiin tiedustelut uusista kerhotiloista itikanmäeltä, vanhasta hankkijan talosta. Uusissa tiloissa aloitettiin 1993, tilat sopivat hyvin paloauton säilytykseen ja lisäksi kerholla oli mahdollisuus vuokrata jäsenilleen edullista auton säilytystilaa. Tiloissa sovittiin hyvin myös pitämään kuukausi palavereita. Talon pihapiirissä oli runsaasti tilaa, jota voitiin käyttää ajojen lähtöpaikkana. Paikka oli ihanteellinen autoharrastusta silmälläpitäen. Jaakko Antilan pitämän kökkä- päiväkirjan mukaan lokakuussa 1993 aloitettu hankkijan kiinteistöstä saatu tila alkoi muuntua mobilistien kerhotilaksi. Alueen yrityksiäkin oli mukana antamassa sponsori apuna rakennustarvikkeita ja koneita. Tämä kova työteko ja vaivan näkö valui sitten myöhemmin hukkaan, koska jouduimme tiloista lähtemään. Kymmenen vuotta vierähti näissä tiloissa, katsastusaseman naapurina.

Kerho sai järjestettäväkseen 5- 7.6.1998 valtakunnalliset retkeilyajot. Tervetulotoivotuksessa Seinäjoen kaupunginjohtaja Raimo Yli- Uotila totesi, että historiallisten autojen esittely ja ajotapahtuma sopii kaupungin tapahtumakirjon jatkoksi erityisen hyvin. Seinäjoen Seudun Mobilistien puheenjohtaja Jaakko Antila toivotti tervetulleeksi 230 jäsenisen kerhomme vieraaksi muun Suomen vanhojen auto ja moottoripyörien ystävät. Ajoneuvoja tapahtumassa ajojulkaisun mukaan oli 140 kpl. Kilpailukeskuksena Seinäjoen ammattioppilaitoksen Törnävän toimipiste. Iltajuhla ja palkintojen jako pidettiin hotelli Sorsanpesällä. Ajoreitti kierteli Seinäjoen kaupungin alueella ja Ilmajoen peltolakeuksilla. Tiedotusvälineet mm. Yle Pohjanmaan radio teki laajan lähetyksen ajoista. Ajojulkaisussa oli jo yrityksiä todella runsaasti tukemassa mainoksella mukana. Ajot saivat kiitettävää palautetta harrastajilta ja suurelta yleisöltä reitin varrelta.

Valtakunnallisten retkeilyajojen järjestelyt saatiin neljännen kerran järjestettäväksi Seinäjoella 4-5.6.2004. Seinäjoen kaupungin johtaja Mikko Pukkinen toivotti harrastajat tervetulleeksi. Totesi samalla ns. itäisen ohikulkutien tarpeelliseksi alueellemme, hän samalla kiitti Seinäjoen Seudun Mobilisteja kaupunkimme näkyvyyden lisäämisestä valtakunnallisella tasolla. Varapuheenjohtaja Heikki Kotiranta kiitti aktiivisia kerhon jäseniä mukana olosta onnistuneen tapahtuman luomisessa, Koska talkootyön merkitystä ei voi väheksyä missään tapahtuman toimintojen vaatimissa toimissa. Heikki Kotiranta on antanut yhdistyksellemme intoa ja uskoa omalla esimerkillisellä toiminnallaan myös valtakunnallisella tasolla.

Kerhomme kokoustila sijaitsee tällä hetkellä kapernaumin teollisuusalueella, entisessä SOK:n varaston yläkerrassa, jossa ei ole mahdollisuutta säilyttää tai esitellä ajoneuvojamme, tämä on mielestämme suurin puute tämän hetkisessä tilassa. Toisaalta olemme kiitollisia näistäkin tiloista ja etsimme sopivia pysyvämpiä tiloja harrastuksemme kehittämiseksi. Myös uusien nuorten harrastajien saaminen mukaan kiinnostaa muutenkin, kuin juhlapuheissa.

Tämänhetkinen toiminta

Kerhomme perinteinen kohokohta Heinäkuun puolivälissä on Kalajärvi Picnik, jonka kerhomme pitkäaikainen aktiivijäsen, puheenjohtajanakin toiminut Jaakko Antila aloitti 2004 yrittäjä Juhani Varjamon alkuperäisen idean mukaan.Kerhollamme on siellä perinteinen rompetori ja ajoneuvonäyttely, johon on ollut erittäin miellyttävä saada runsaasti ajoneuvoja ja kerhomme jäseniä laajalle yleisölle tapahtuvaa toimintamme esittelyä varten. Tapahtumapaikkana kalajärvi on ihanteellinen, koska palvelut löytyvät valmiiksi kokoustiloja myöten. Seuraavana tapahtuman kehittämisessä on saada lisää tilaa, jotta tapahtuma sopii jatkossakin alueelle. Kerhon jäsentemme kalustoa on ollut kiitettävästi esillä ja aina jotain uutta on löytynyt esiteltäväksi.